Omakotiliitto julkaisi mielenkiintoisen selvityksen asumisen hinnoista.
Tähän samaan selvitykseen pohjautuen myös Ylöjärven uutisten pääkirjoitus vaati katseita kohti asumisen kustannuksia.
Hienoa, asumisen kustannukset ovat merkittävä asia ja erittäin oleellinen puheenaihe juuri kuntavaaleihin.
Selvityksestä ilmeni että asumiskustannukset ovat Ylöjärvellä korkeat. Tämä ei ollut mikään yllätys.
Mutta selvityksessä isoksi kustannuseräksi nousi sähkö, johon ei kaupunki voi toimillaan vaikuttaa vaikka se muodostaa puolet selvityksen asumiskustannuksista. Sähkön myyntihinnan määrittelee sähköä myyvä yhtiö ja korkean siirtohinnan perii se yhtiö kenen linjat alueella kulkee.
Sähkön hintaa valtakunnallisesti on laskenut tuulivoiman lisääntyminen. Sen lisääminen paikallisesti ei kuitenkaan suoraan vaikuta paikallisten sähkön hintaan. Eikä tuulivoiman sijoittaminen ole aina kovin helppoa. Esimerkiksi Ylöjärvellä tuulivoimaa haluttaisiin sijoittaa luonnolle ja asutukselle herkille alueille.
Ylöjärven kaupunki kyllä omistaa pienen määrän Leppäkosken sähkön osakkeita, mutta vaikutusvaltaa yhtiöön ei juuri ole sillä omistusosuus on 0,24%. Ylöjärvi on myös päättänyt luopua näistä osakkeista ja ne ovat nyt myynnissä.
Kriittisen infran pitäisi olla meidän kaikkien hallinnassa.
Olen toki sitä mieltä että kriittinen infra, kuten Vesi, mutta myös sähkö, tulisi olla yhteisessä ja julkisessa omistuksessa ja täten ne olisi paremmin meidän kaikkien vaikutusmahdollisuuksien piirissä.
Asumiskustannuksiin vaikuttava kiinteistöveroprosentti on vakituisten asuinrakennusten osalta alin lain mahdollistama ja jätehuoltomaksut määrätään seudullisesti. Jätehuoltomaksut ovat kyllä nousseet viime vuosina usein. Tähän maksuun voi toki osassa talouksia vaikuttaa mm. lajittelulla ja täten tyhjennysten väliä pidentämällä.
Vesi, puhdas- ja jätevesi, nousevat selvityksessä odotetusti korkealle sijalle. Ylöjärven Vesi on kallista. Vaikka Ylöjärven vesi Oy on kokonaan kaupungin omistama yhtiö, ei sen sisälle ja päätöksentekoon osakeyhtiömuodon vuoksi nää eikä pääse vaikuttamaan. Kaupunginvaltuusto on omistajan ohjauksena talousarviossa asettanut tavoitteet Ylöjärven vedelle seuraavasti;
- Yhtiö toteuttaa kaupungin kanssa sovitut investointien yhteishankkeet.
- Yhtiö tekee suunnitelmallisesti verkoston korjausinvestointeja korjausvelka-analyysiin perustuvan kunnostussuunnitelman mukaisesti.
- Tilikauden tulos on positiivinen.
- Yhtiö toteuttaa asiakastyytyväisyysmittauksen.
- Yhtiö osallistuu aktiivisesti vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden päivitystyöhön.
Positiivisesta tilikaudesta huolimatta Ylöjärven vesi ei tuota kaupungille, vaan investoi verkostoonsa.
Valtuusto voisi asettaa yhtiölle tavoitteeksi asiakasmaksujen kohtuullistamisen, tällöin toki yhtiö ja sen hallitus joutuisi ratkomaan korjausinvestointien ja asiakasmaksujen kohtuullistamisen aiheuttaman ristiriidan.
Korkeaa vesimaksua isolta osalta selittää isot kulut laajalle tehdystä vesijohtoverkostosta sekä aktiivisesta putkistojen uudistuksesta ja päivityksestä. Viime aikoinakin on uutisoitu että Suomessa on putkistoissa vaarallisen paljon korjausvelkaa, mikä tulee monissa paikoissa tulevaisuudessa näkymään nopeasti kohoavina maksuina tai jatkuvina putkirikkoina. Ylöjärvellä on päätetty että vaikka vesijohtoverkostoa tehdään laajoille alueille, niin korjausvelkaa minimoidaa ja putkistot pidetään hyvässä kunnossa. Toivon mukaan tulevaisuudessa näemme että tämä oli hyvä strategia.
Kaikissa tilanteissa toimiva vesijohtoverkosto on osa kokonaisturvallisuutta.
Vesijohtoverkoston ollessa myös kriittinen kohde esim. erilaiselle hybridivaikuttamiselle ja jopa sabotaasille, on myös syytä että sen suojaamiseen on panostettu.
Ylöjärven Vesi Oy:tä johtaa sen hallitus, jossa istuu viisi kaupunginvaltuutettua. Vasemmistolla ei ole paikkaa yhtiön hallituksessa, mutta tähän voi vaikuttaa vaaleissa. Nämäkin paikat jaetaan pääsääntöisesti kuntavaalitulosten pohjalta. Meitä kiinnostaa asumiskustannukset ja veden hinnan muodostuminen, joten kuntavaaleissa äänestämällä voi parantaa meidän mahdollisuutta saada sinne edustaja.
Asumiskustannuksiin voi vaikuttaa kuntavaaleissa.
Keskusta-alueen tiivistäminen voisi vähentää vesimaksujen korotuspaineita, kun samalla alueella olisi useampi talous. Säästöä syntyisi infrarakentamisen kuluista. Myös ennakointi ja yhteistyö muun infran korjaamisen kanssa on tärkeää, jotta ei tehtäisi samaa työtä kahdesti.
Asumiskustannuksiin voi vaikuttaa myös monet muut asiat, joita ei selvityksessä huomioitu, kuten korkeat vuokrat tai mahdollisuus saada lainaa tai vanhojen talojen korjaustarpeet. Asumisen hintaa kokonaisuudessaan täytyisi saada alaspäin. Tällä hetkellä vuokrataso keskusta-alueella alkaa olla jo korkea eikä meillä ole kaikille sopivia asuntoja. Samaan aikaan lainaansaanti voi riippua siitä asuuko keskustassa vai harvempaan asutulla alueella, sillä pankit katsovat millaiset mahdollisuudet asunto on saada kaupaksi. Tästä syystä keskusta-alueella lainansaanti voi olla edullisempaa.
Tiivistyvälle keskusta-alueellemme tulisi saada matalempi vuokraista monipuolista asumistarjontaa, esimerkiksi nuorisoasuntoja. Sekä miettiä voisiko kaavasta osoittaa tehokaan joukkoliikennereitin varrelta kiinteistöjä joissa rakentamis- ja asumiskustannuksia merkittävästi korottavia pysäköintivaatimuksia ei olisi.